Arton Vapaavuoro- Blogi

On tuolla jossain maa palmujen ja siellä rantaan käy neitonen.

Juhannusaatosta ja kokko-illasta jäi mieleeni tuo laulu jonka pari pelimannia esitti mielestäni hyvin tunteellisesti ja kauniisti ja suomalaisen tangoperinteen mukaisesti.

Enempää en laulusta nyt enää muista, ei sen enempää sanoista kuin sävelestäkään, mutta se on kyllä tuttu laulu vanhoilta ajoilta ja nuo sanat ja siihen liittyvä pätkä säveltä kertoo jo kaiken oleellisen koko laulusta.

Miten hyvin se laulu kuvaakaan suomalaista sielunmaisemaa, ja miten hyvin se sopiikaan juuri juhannukseen.


Nykytiedon valossa olemme kaikki ihmiset, myös me suomalaiset, kotoisin sieltä jostain, missä palmut kasvaa ja missä rantaan käynti on välttämätöntä päivittäisen vesiannoksen ja käyttöveden noutamiseksi.

Ehkä laulun tekijä jollakin tiedostamattomalla geneettisellä tavalla tiedostaa ja ymmärtää että sieltä me olemme lähtöisin ja siellä palmujen alla on oikea kotimme. Mistä syistä olemme kotoamme lähteneet ja mitä polkuja pitkin olemme päätyneet tänne pohjolaan, meille geneettisesti niin vieraaseen ympäristöön, sitä ei genetiikka kerro lauluntekijälle ja runonikkarille. Mutta laulun tunnelma on selkeä meille kaikille, sinne me kaikki kaipaamme.


Geneettinen muistimme ei kerro meille miksi lähdimme Afrikasta, sieltä palmujen alta, tänne karuun maahan, missä juhannuksenakin on kylmää ja sataa lunta ja rakeita.  Kenties Afrikassa tuli ilmastonmuutos, kenties maa aavikoitui ja se joki tai järvi kuivui jonka rannasta neitonen haki vettä.  Kenties syntyi verisiä välienselvittelyjä heimojen välille, kun ruuasta ja vedestä tuli puutetta.

Osa väestä pakeni nälkää, verenvuodatusta, sodan kauhuja ja muita kauhuja tänne Eurooppaan, missä neandertalin ihmiset ottivat heidät vastaan enemmän tai vähemmän lempeästi, siitä emme mitään tiedä.


Joka tapauksessa afrikkalaisen ihmisen suku säilyi hengissä täällä Välimeren tällä puolella, sekoittuen vähäisessä määrin alkuperäisväestöön, neandertalin ihmisiin, joiden geeniperimä elää edelleen meissä Afrikan ulkopuolisissa ihmisissä. Afrikkalaisissa sitä neandertalilaista verenperintöä ei sensijaan ole.

Aasiassa afrikkalainen ihminen kohtasi myös muunlaisia alkuperäiskansoja kuin neandertarilaisia, sekoittuen heihin, mutta heidän verenperintöään ei meissä suomalaisissa, kaiketi ole.


Onko kaipuumme Lappiin sitten perintöä neandertarilaisilta esi-isiltämme? Ehkäpä niin onkin. Neandertalilaiset elivät aikoinaan Euroopassa erittäin karuissa, Lapin tundraa vastaavissa olosuhteissa, pyydystäen suurriistaa elannokseen.

Kuolivatko ne neandertalilaiset sukupuutton, jotka eivät sekoittuneet afrikkalaiseen ihmiseen, ilmaston lämpenemisen seurauksena, kun jäät ja saaliseläimet pakenivat pohjoiseen?  Vai oliko meidän geneettisillä esi-isillämme, jotka tulimme sieltä jostain, alta palmujen, sormensa pelissä heidän sukupuuttoon kuolemisessaan?

Sitä emme vielä tiedä, mutta ehkä tiede paljastaa sen meille tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Meissä on myös neanderdahlin ihmisen geenejä. Homo sapiens ehtii risteytyä
ennen kuin tappoi sukulaisensa sukupuuttoon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Homo sapiens ehtii risteytyä
ennen kuin tappoi sukulaisensa sukupuuttoon."

Kova syytös.
Onko oikeuden päätöstä?

Jos pitää paikkansa
niin monenteenko polveen
syyllisyys periytyy?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole perisynnin asiantuntijaa. Risteytyminen on kuitenkin tieteellisesti todettu DNA:ta tutkimalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ei tässä ole perisynnistä kyse, vaan kansanmurhasta.
Vaikka toki sitä perisyntiäkin ilmeisesti sitten harjoitettiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eiks juuri kansanmurha ole sellainen jossa syllisyys säilyy monen sukupolven yli?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Haluaisin nähdä elokuvan noista menneistä ajoista. Joku sarja vähintään taisi joskus ollakin?

Niitä on aika muutamiakin perinteisiä lauluja meillä tropiikista. Oo Las Palmas on ehkä vähiten neanderthalinkaipuinen. Se on enemmän etymologisella levelillä Reeperbaanan kanssa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Haluaisin nähdä elokuvan noista menneistä ajoista."

Se olisi varmaan mielenkiintoista,
koska niin vähän tiedetään
että mielikuvitukselle jää paljon tilaa.

Siksi juuri pidän historiallisista rompsuista.
Vähät faktat ja valtavat aukot tiedoissa.
Aukot on täydennetty mielikuvituksella
ja eri kirjoittajilla on vähän erilainen mielikuvitus.

Faktat ovat usein varsin harmaita ja ikäviä.
Se mielikuvitus siinä eniten kiehtoo.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Eikö edes Spielberg ole tehnyt mitään Neanderthal Parkia? On kai niitä jotain, mutta onko maailmansodan kokoista spektaakkelia?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset