Arton Vapaavuoro- Blogi

kesälomapukeutumiskulttuuri

  • Humphrey Bogart
    Humphrey Bogart
  • Cary grant
    Cary grant

Kesälomalaisten touhuja katsellessa tulee taas mieleen miten rähjäisesti ja huolimattomasti ihmiset tänä päivänä pukeutuvat.  Ei ole kovin mieltäylentävää katsottavaa tämä Suomen kesälomakansa.  Tosin ei se pukeutuminen ole hääviä  muutenkaan kuin lomalla, mutta lomapukeutuminen on kyllä hyvinkin idioottimaista, vähän kuin tyyliin Uuno Turhapuro.

Mitä jos kaikki päättäisivät ryhtyä pukeutumaan huolella, kuten kauniissa ja rohkeissa pukeudutaan, tai vielä mieluimmin vähän niinkuin  Humphrey Bogart  ja  Ingrid Bergman pukeutuivat elokuvassa Casablanca.

Cary Grant on toinen hyvä esimerkki hyvin pukeutuvasta miehestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kraka kireälle, puku ylle, poplari niskaan ja huopahattu päähän, koska onhan kesä ja auringonpaiste!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Casablancassa on aina lämpämpää kuin Suomessa. Se ei estä pukeutumasta tyylikkäästi että on lämmintä.

Lisäksi helteellä on muitakin tyylikkäitä vaihtoehtoja kuin poplari.

Mallia pukeutumiseen voisi katsoa vaikkapa kaunareista.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Oma suosikkini julkkispukeutujana on Roger Moore agentti 007:n roolissa erityisesti 1970-luvun elokuvissa.

http://images6.fanpop.com/image/photos/35200000/Si...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa ei kiinnitetä vaatteisiin samalla tavalla huomiota kuin monissa muissa kulttuureissa. Meillähän kirmaillaan kesäisin jopa nakuna päivät pääksytysten saunarannassa, jos siltä tuntuu. Ja itsestään selvänä pidetään, että lomalla saa olla millaisissa rääsyissä hyvänsä tekemättä itsestään huonompaa ihmistä.

Konkreettinen muistutus niistä kulttuurieroista tuli, kun oli siipan kanssa 80-luvulla autolomalla Italiassa ja sunnuntai-iltapäivällä huomasin, ettei liiroja ollut enää yhtään, ainoastaan D-markkoja. No, olimme silloin Bolognassa ja ajattelin, että käväisenpä vaihtamassa jonkin hotellin respassa paikallista valuuttaa.

Kotvan aikaa sompailtuani keskusta-alueella huomasinkin pramealta näyttävän "Jolley-Hotel" nimisen pytingin ja parkkeeerasin auton sen eteen. Otin tukun D-markkaseteleitä taskuun ja astelin aulaan. Olimme viettäneet kaksi edellistä yötä telttamajoituksessa ilman peseytymismahdollisuuttta ja päälläni oli likainen keltainen T-paita, jossa oli rinnassa iso mainosteksti "PEUGEOT". Jalassa repaleiset farkut ja parransänki ajamatta.

Aulassa soi vaimeana klassinen musiikki ja aulakahvilan tuoleilla kristallikruunujen alla istuskeli juuri tuon 007-agentin tyyliin pukeutuneita harmaahapsisia herrasmiehiä. Respatiskin takana seisoskeli myös kultasankaisia silmälaseja pitävä seniori, jolla oli musta liituraita yllään ja kalvosimennapit hihoissaan.

Astelin muitta mutkitta hänen luo respalle ja esitin asiani kaivellen ryppyisiä seteleitä taskustani. Hän vältteli ottamasta minuun katsekontaktia, mutta otti vähäeleisesti setelit kädestäni ja poistui takahuoneeseen. Tuokion kuluttua hän tuli sieltä takaisin kädessään kirjekuori.

Edelleen katsettakaan minuun luomatta ja sanaakaan sanomatta hän lähti kulkemaan kuori kädessään kohti ulko-ovea. Seurasin hänä hämilläni kuin hai laivaa. Hän avasi ulko-oven ja antoi ymmärää, että voin poistua kadulle. Kynnyksen ylitettyäni hän ojensi kuoren käteeni ja sulki oven. Kuoressa oli asiallisesti tilitettynä oikea liiramäärä tositteineen.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Onhan minullakin omakohtaista kokemusta pukeutumisesta. Olimme 70-luvulla tulossa Puolan Gdanskiin ja sieltä laivalla Suomeen, kotiin.
Olimme tosi hyvin etuajassa ja samalla huomasimme, että meillä on melkoinen määrä Zlotyja; mitä tehdä.
Sain mielestäni oivallisen ajatuksen, mennään Sopotin Grandiin "tuhoamaan" rahavaramme. Olin kuullut, että se on arvostettu kulinaristien kohde. Sinne.
Parkkeerasimme moottoripyörämme parkkipaikalle ja vaihdoimme "parasta" päälle, siis farkut ja farkkutakit.
Lampsimme siis sisäänkäyntiä kohden mutta ovella huomasimme, että päivällisvieraat olivat pukeutuneet tummiin pukuihin tai smokkeihin, ajattelimme jo peräytyä mutta hovimestari tuli luoksemme ja ohjasi pöytään.
Ruokalista oli puolankielinen mutta me tilasimme listan kalleimmasta päästä; hyvää saimmekin.
Jälkeenpäin totesimme, että meidän ruokalaskullamme puolalainen työmies perheineen olisi elänyt liki kuukauden.
No, kokemus sekin ja saimme kehaista syöneemme Sopotin Grandissa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hyvä juttu. Kerronpa minäkin sitten jutun.

Minulle tuo tuollainen vaatteilla "keikarointi" on aina ollut sellaista vähän outoa puhaa. En ole osannut arvostaa "hienoksi" pynttäytymistä, en edes niissä harvoissa juhlatilaisuuksissa joissa pynttäys on pakollista.

Vanhempani olivat samanlaisia kuin minä. He olivat keskimääräistä rahvaanomaisemmin pukeutuvia ja heille pakollinen pynttäytyminen oli yhtä teennäistä kuin minulle.

Mutta äidilläni oli sisar, oikein rakas sisar ja hyvä ystävä. Tämä sisar pukeutui kuin filmitädet, siis sen aikaiset filmitähdet ja hän puki miehensäkin samoin. Kun he tulivat kylään niin se pariskunta muistutti kyllä etäisesti Ingrid Bergmannia ja Garry Grantia. Se oli outo näky kylän raitilla ja meidän rahvaanomaisessa pirtissämme.

------------------------

Nykyrahvaanomainen pukeutuminen ei ole varmaan sen tyylittömämpää kuin minun nuoruudessani, mutta jotenkin se nyt vaikuttaa tyylittömämmältä kuin silloin. En tiedä miksi, ehkä siksi että tiedän että nyt ihmisillä olisi oikeasti varaa pukeutua hienommin. Varaa olisi vaikka kuinka paljon.

No, minä en edelleenkään itseäni pynttää ja puvut ja kravaatit saa olla siellä kaapissa, kaiken varalta. Mutta enhän minä itse itseäni joudu katselemaan ja jotenkin kuvittelen ettei muidenkaan tarvitse minua syynätä, vaikka minulla onkin nyt hyvää aikaa syynätä puutteita muiden pukeutumisessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi kaverini kertoi myös 70-luvulla yrittäneensä tuhlata mustan pörssin kaupalla tienaamiaan zloteja ennen kotimatkaa ja oli tilannut ravintolassa listalta kalleimman annoksen tietämättä mitä se oli. Se oli kuitenkin viisi kertaa kalliimpi kuin yksikään muu kalleimmasta päästä.

Pöytään tuotiin kokonainen porsas.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minäkin muistan kun ennenvanhaan saattoi Puolassa saada pikkurahalla kuninkaallisen palvelun ja kestityksen.

Mutta on niitä muitakin tapauksia.

Kerran ajeltiin Puolan maaseudulla, eikä yösijasta ollut tietoakaan ja väsymys alkoi panamaan. Sitten sattui kohdalle sellainen bed&breckfast kyltti. Ei muutakuin sinne.

Paikka oli suorastaan kammottava. Pieni talo, jossa kaikki oli vaähän rempallaan. Sinne sitten jäätiin kun väsy oli. Meille tuotiin vesi peseytymistä varten kannulla ja siinä oli sellainen vanhanaikainen komyyri, tai mikä se on se sellainen pesupöytä jossa oli vati päällä.

WC oli, mutta hyvin vanhanaikaista mallia. Isäntäväki oli erittäin "talonpoikaisesti" pukeutuntut, mutta kohtelu ystävällistä. Aamulla syötiin tarjotut safkat, maksettiin ja lähdettiin taas ajamaan eteenpäin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Itse asiassa Suomessakaan ei monissa maaseudun rintamamiestaloissa vielä ollut WC:tä 60-70 -luvuilla. Alkoivat yleistyä 70-luvun loppupuolella.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Voi hemmetti; vaikka Puolassa nyt sentään olen vuosia liikkunut; eipä moista ole tullut eteen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Nykyaika on vähän eri juttu kuin mitä se entinen sosialistinen Puola oli. Siellä oli kyllä hyvin erikoisia tilanteita aina välillä, siis silloin ennen solidarisuuden aikaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko
Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

”Oh nice!”

Onslow on aatelia Turhapuroon verrattuna.
Jos pitäisi antaa hahmoille pisteitä yhdestä kymmeneen, niin Onslow saa vähintään 9,5.

Turhapuro saa korkeintaan 2 pinnaa. En oikein tiedä mistä ne kaksi pinnaa tulee, mutta ehkä armosta, tai sittän säälistä, tai siitä että jonkinmoista yrittämistä voi havaita, vaikkei se yrittäminen johda mihinkään positiiviseen tulokseen.

Turhapurossa ei ole mitään hauskaa, kuten Onslowissa, ainoastaan säälittävää.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Ei Onslowta ja Turhapuroa oikein voi verrata, ovat niiin eri maailmoista. Onslow edustaa hienoa todenmakuista viihdettä mahtavasti esitettynä, Turhapuro mautonta ja tyhjänpäiväistä kohellusta. Enkä minä Loiria moiti, näyttelee niinkuin palkanmaksaja on käskenyt.

Turhapuroa ja Pokka pitää toteutuksia verratessa näkyy myös ikäänkuin sivutuotteena kuinka erilaisille viihteelle eri kansat ovat alttiitta.

Heikki Kinnunen kysellessään onko Viljoo näkynyt oli puvustettu kuten Onslow konsaan, roolin tyyliin sopivasti.
Minultakin Onslow saa 9,5 pistettä enkä ymmärrä mihin se puoli pistettä on hävinnyt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Minä olen valmis puolustamaan Uuno Turhapuroa hahmona.

Hänen persoonallisuutensa ja toimintatapansa on hyvin johdonmukainen ja roolihahmona eheä. Tietyssä mielessä myös hykerryttävää kuinka hän pystyy kaikissa mahdollisissa tilanteissa tuottamaan jonkinlaista ongelmaa ja sekaannusta.

Paras kohtaus Turhapuro elokuvissa on tilanne, jossa Turhapuron appiukon piti jättää ulkomainen vierasdelegaatio ravintolan kabinettiin odottamaan hänen takaisin tuloaan yllättävältä asialta, jota hänen piti lähteä hoitamaan (mikä myös oli Uunon sössimisen tulosta) ja Uuno itse istui sattuneista syistä Sörsselsonin ja Hartikaisen kanssa viereisessä kabinetissa.

Appiukko oli sanonut ravintolapäällikölle, että vieraita saa hänen laskuunsa kestittää niin paljon kuin he haluavat sillä aikaa. No, ravintolapäällikkö erehtyi kabinetista ja ilmoitti tuon lupauksen Uunon porukalle. Sinne tilailtiin sitten stripparia, oopperalaulajaa, taikuria, opetettua sirkuskarhua, kaviaaria, sampanjaa, tryffeleitä ... Samaan aikaan kun vierasdelegaatio istui närkästyneen näköisenä nälkäisenä ja kuivin suin viereisessä kabinetissa.

Mutta kerettiläistähän se vielä on tässä vaiheessa alkaa Turhapuroleffoja kehua. Niitä kehutaan vasta 50 vuoden kuluttua ajan kuvana ja nerokkaana juonen kehittelynä. Chaplinin filmejähän halveksuttiin myös alun alkaen turhanpäiväisenä koheltamisena.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #15

"Mutta kerettiläistähän se vielä on tässä vaiheessa alkaa Turhapuroleffoja kehua. Niitä kehutaan vasta 50 vuoden kuluttua ajan kuvana ja nerokkaana juonen kehittelynä. Chaplinin filmejähän halveksuttiin myös alun alkaen turhanpäiväisenä koheltamisena."

Nojoo, voihan se niinkin olla kuten sanot. Minä vain en vielä ole tajunnut sitä, enkä taida tajuta. Jos eläisin vielä 50 vuoden kuluessa, niin kenties ne sitten toimisivat siihen maailmanaikaan, ehkäpä jonkinlaisena eksoottisena kummallisuutena.

Mitä juoniin tulee, niin voi olla että niissä Turhopuroissa on joskus jotain juontakin ollut. Turhapuromainen koheltava esittäminen pilaa kuitenkin parhaatkin juonet.

Huonompikin juoni voi toimia jos se esitetään tyylillä, Onslow:in tapaan.

Pokka Pitää sarjan muutkin näyttelijät ovat huippuluokan esiintyjiä ja sopivat rooleihinsa. Turhapuroissa tilanne on ihan päinvastainen. Sitäpaitsi toteutus on niissä tekeleissä niin huolimatonta ja amatöörimäistä ettei muutamista hyvistä näyttelijäsuorituksistakaan mitään apua ole siinä kokonaisuudessa. Niitäkin siinä sarjassa on joskus nähty.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Turhapuroleffan roolihahmot ovat karikatyyreja ja niitä pitää arvioida siinä genressä. Kun kyseessä on pitempi leffa, niin osa yleisöstä ei pysty mieltämään sitä eräänlaiseksi sketsiksi, joka lyhyenä pätkänä voisi heidänkin mielestä olla ihan OK. Heikki Kinnusen Viljo-sketseistä ei tehty elokuvia ja siksi ne monien mielestä toimivat hyvin, vaikka niiden varsinainen huvittavuus on kyseenalaisempaa kuin monien Uuno -elokuvien kohtaukset.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä Vastaus kommenttiin #15

Kuinkahan monta vuotta pitää kulua että Peteliuksen ja Kallialan nunnuka nunnuka huumoria ymmärretään paremmissa piireissä, nähdään että vähemmistökulttuureidenkin menossa on monimuotoisuutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Tai "savolaiset - Suomen kieroin kansa":
https://www.youtube.com/watch?v=3CMoSTVgMNw

Tällaisille sketseille naurettiin kyllä silloin 80-luvulla (mannet, neekerit, lappalaiset j.n.e.), mutta nyt niille ei enää saa nauraa, vaan ne pitää oikeaoppisessa kommunikaatiossa tuomita. Uskon, että oman ajan kuvanaan niitäkin vielä tullaan arvostamaan.

Kuten ruotsalaisten stereotypiaa Suomesta:
https://www.youtube.com/watch?v=LAsiktCUcIo

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #19

Minun moraalini on sellainen että savolaisille kyllä sopii nauraa, ja pitääkin nauraa, samoin kuin suomalaisten lomapukeutumiselle, joka on kuin vitsi.

Mustalaisille lappalaisille, meekereille tai muslimeille nauraminen sen sijaan on moraalisesti arveluttavaa, koska he ovat vähemmistön edustajia Suomessa.

Venäläisille, ruotsalaisille, virolaisille, suomalaisille ja saksalaisille sopii nauraa siksi että he ovat enemmistöjä omissa maissaan, samoin kuin savolaiset on enemmistönä Savossa.

Sen sijaan, jos Hämeessä sattuu koululuokkaan tai työpaikalle yksi savolainen, tai joku muu, joka kuuluu Hämeessä vähemmistöön, niin hänelle ei sovi nauraa liiaksi, vaan sillätavalla sipivasti, niinkuin vaikkapa sen savolaisen vitseille sopii nauraa, vaika ne ei nyt niin hauskoja olisikaan.

Siinä on minun moraalini ja sille on turha ryhtyä etsimään mitään järkiperusteita.

Tuomitsen silti jokaisen joka tämän minun sääntöni rikkoo, ainakin omassa mielessäni, mutta myös tilaisuuden tullen julkisesti somessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Tuon mukaan siis Etelä-Afrikassa ei saa pilkata valkoisia, mutta neekereitä kylläkin. hehän ovat enemmistönä ja vallassa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Tuon mukaan siis Etelä-Afrikassa ei saa pilkata valkoisia, mutta neekereitä kylläkin. hehän ovat enemmistönä ja vallassa."

Juuri niin.

Silloin asiat oli siellä paljon mutkikkaammat kun valkoisella vähemmistöllä oli siellä kaikki valta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset