Arton Vapaavuoro- Blogi He puhuvat eniten, joilla on vähiten sanottavaa.

Kosminen yksinäisyys

Somessa kosminen yksinäisyys on sitä, että kirjoitat blogin, kymmenet, tai sadat, tai ehkä tuhannet kenties lukevat sen, tai ainakin vilkaisevat otsikon. Kukaan ei kuitenkaan vastaa, kukaan ei kommentoi, kukaan ei suosittele, kukaan ei reagoi millään tavalla.

Se on kosmista yksinäisyyttä se.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

No just tuota mieki monasti ihmettelen, mutta olen semmostaki aatellu, että jos ihminen on sammaa mieltä tai son jotenki tyhjentävä se ploki, ei kukhan puhu mithän. Joo on täälä monenmoisia ilmiöitä. Samat samojen kans raatailee, semmostaki on ja mie ittekki helposti.

Mutta ussein ihmettelenko on tosi hieno ploki, niin ei innosta juuri kethän.

Ja jos alkas jokhaisele kirjottaan, sais tässä istua kaiken aikaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mutta ussein ihmettelenko on tosi hieno ploki, niin ei innosta juuri kethän."

Joo, jos oikein hyvään ja perusteelliseen plokiin lähtisi jotain kommentoimaan, niin tuntuu että siinä vain oma tyhmyys tulee hyvin framille, niin että parempi ettei sano mitään. Ja sekin tuntuu tyhmältä että lähtee vain kehujen takia kommentoimaan, kun ei oo mitään lisättävää, tai huomautettavaa itse asiaan.

"Ja jos alkas jokhaisele kirjottaan, sais tässä istua kaiken aikaa."

Joo, minäkin vain näitä omia plokejani koitan paimentaa, enkä yritäkään muiden kosmista yksinäisyyttä lieventää kirjoittelemalla ihmisten plokeihin.

Se kosminen yksinäisyys, ilman että katsoisin nyt Wikistä, on minun mielestä sitä että on yksin ihmisten keskellä, hälinän keskellä, tai jopa juhlinnan keskipisteenä. Sitä vain tuntee olevansa yksin.

Mistä lie johtuneekaan ne erilaiset tunteet? Parisuhteessakin toinen puolisko voi tuntea elävänsä täydellisessä liitossa ja hänen puoliskonsa voi tuntea yksinäisyyttä, vaikka on aivan samat seurapiirit.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie katoin sillonko aloin tuota ensimmäistä kommenttia kirjottaan, niin tarkistin mikä on kosminen, muttemmie ennää muista mitä soli, tuli vain olo, että kyllä mie tiän. Ehkä son semmonen hyvä sana vaan.

No sitte tuo yksinäisyys, sitähän mieki olen katellu ja ihmetelly ja mie tykkään, että sonse yksinäisyys semmonen yhteinen peri-tunne, jonka met kaikki tunnistama ittessämme.

Ulkosesti saa olla mikä vain hulapaloo tai erämaan rauha, niin met voima kokea mitä vain yksinäisyyttä. Molen täälä Enontekiön peräkylässä yksin ja ootan koko talven, että pääsen tänne. Niin ja sitä ootan, että on aikaa tehä rauhassa niin tai näin. Ja täälä tuo käytännön tuohustaminenki hiastaako ei mithän ole valhmiina.

No joo, siis mie rakastan tätä olla täälä yksin ja rakastan mennä keskele Oulun kaupunkia ja sielon läpit ja vunukkaiset ja ystävät ja koko kiivas hölkkäävä kaupunki ja Madetojansalin konsertit ja neki on kivvaa.

Tänä kesänä hoksasin sen, että jo lapsesta asti olen just tässä mökissä käyny, niin se tekkee kans osansa. Mutta vasta kaks vuotta sitte tulin yksin tänne ja mikä ilo ja riemu, olla vaan täälä.

Joo eikä meän kannata toisten puolesta niitä tuntheita järjestellä, yksinäisyyski on semmonen herkkä homma. Mieki aivan hikkeennyn sisimmässäniko multa penättään, että miten mie yksin täälä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Joskus on tullut ihmeteltyä tätä samaa asiaa ja vaikka jotain peukutus-perusteita, vaan sitten ajattelin, että aiheen ajattelu on täysin turhaa. Ihmiset ovat kummallisia ja toimivat miten sattuu nyt muutenkin, joten ei siinä sen ihmeempää."

Joo, joskus tuntuu tuolta. Nyt justiinsa tuntuu ihan tuolta.

Mutta jos nyt oikein alkaa muistelemaan, niin joskus on ollut ihan sellainenkin olo että ihmiset käyttäytyy tietyn kaavan mukaan, ihan kaikki, nekin jotka väittävät itsestään aivan muuta, siis minäkin.

Sen kaavan kun oppii ja omaksuu, niin sitten voikin käsitellä ihmisiä, ja ihmislaumoja, ihan niinkuin itse haluaa. Tosin ne ei heti tottele, mutta kun sinnikkäästi tekee niinkuin pitää, ei niinkuin hevoskuiskaaja, vaan niinkuin ihmiskuiskaaja, niin saa ihmiset tekemään tahtonsa mukaan, aivan kuten hevoskuiskaaja saa hevoset tottelemaan. Sillä tavalla saa ihmiset tekemään mitä haluaa niiden tekevän.

Minulla on aivan sellainen käsitys että minulla olisi joskus ollut niitä jotain "ihmiskuiskaajan" temppujakin hallussani. Mutta ei se touhu ole minua koskaan kiinnostanut sen enempää kuin tarpeellista on ollut ja nyt minä olen ne temput kaikki jo unohtanutkin.

Mutta asiakaspalvelua harrastavien, esimiesasemassa toimivien ja ihmisten kanssa paljon tekemisiin joutuvien pitäisi kyllä osata vähän niitä "kuiskuteluja".

En tiedä mikä olisi sitten se "kuiskaus" jolla ihmiset saisi kirjoittamaan omaan blogiinsa. Kyllä sellainen "kuiskaus" varmaan on olemassa ja se on niiden hallussa joiden blogit ovat suosittuja. :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmiset ovat yksillöllisiä, ainakin jotkut, ei kaikki ole manipuloitavissa.
Kun kysyy jotain, yleensä joku vastaa.
Jos kirjoittaa aiheesta joka on polittisesti kiistanalainen tulee yleensä paljon kommenttejä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tunnistaako kukaan käsitettä "vapauttava yksinäisyys"? Siis se fiilis, jonka voi kokea lähdettyään yksin vaikkapa lomamatkalle ennestään tuntemattomaan paikkaan, jossa ei kohtaa vanhoja tuttuja. Vapauttava yksinäisyys antaa mahdollisuuden irtautua normaali-minästä ja kokeilla uutta ilman vakiintuneen lähipiirin sosiaalista hämmästelyä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Joo,tuollainen vapautunut tunne oli aina silloin ennen, kun vaikkapa ulkomaille lähtiessä pääsi irti niistä kaikista ympyröistä.

Enää sitä tunnetta ei tule, koska on oppinut että siellä ulkomailla odottaa vain toisenlaiset ympyrät, vaikka matkustaisi pelkästään turistina.

Täysin vapaa ympyröistä ihminen voi olla vain lapsena.

Se kiukutteleva lapsi jota hänen äitinsä häpeää on vielä vapaa ympyröistä,
mutta vain niin kauan kunnes äitinsä saa opetettua hänet tavoille,
tai jos ei äiti opeta, niin sitten maailma opettaa,
ja jos ei maailmakaan saa opetettua tavoille
niin sitten viimeistään "Siperia" opettaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en ainakaan ollut vapaa ympäröistä lapsena.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minulle vapautunut yksinäisyys on normaalia.
On mukavaa lähteä yksin matkalla ja tutustua uusiin ihmisiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Eilen Hesarissa kirjailija Riikka Juvonen kertoi haastattelussa asiasta juuri kuten minäkin sen koen. Ei sellaista asiaa olekaan, josta ainakin joku ei olisi samaa mieltä!